Kalkkoaivi – Sturmbock-linja päättyy gonahduksen merkkeihin

Osana saksalaisten Operaatio Birkeä rakennettu Sturmbock-linja päättyy Kalkkoaiville. Moni mainitsee linnoitteiden jatkuvan Kalkkoaivilta aina Norjan rajaan saakka Hirvasvuopion alueelle. Rajaseudun asemat kuuluvat kokonaan toiseen puolustuslinjaan, nimittäin Eisbär-nimellä tunnettuun sivustansuoja-asemaan. 

Täällä Sturmbockin korkeimmalla tunturilla linnoitteet eivät ole enää yhtenäisiä, vaan asemat koostuvat yksittäisistä, toisiaan tukevista pesäkkeistä. Kalkkoaivi on myös maastoltaan hyvin karua ja suojatonta. Tästä syystä linnoitteet onkin louhittu usein peruskallioon tai kaivettu hyvin kivikkoiseen maahan.

Osittain louhittu, osittain kaivettu konekivääripesäke Kalkkoaivilla.

Kalkkoaivin karuus on olennaista sotahistorian säilymisen kannalta. Maasto mahdollistaa rakenteiden säilymisen, eivätkä kaivannot täyty maa-aineksella samalla tavalla kuin metsäisillä tai soisilla alueilla. Kalkkovaivilta löytyykin runsaasti korsujen rakenteita sekä jäänteitä saksalaisten elämästä. Satunnaiset kiväärin hylsyt ja yksittäiset kranaatinheittimen kranaattilaatikot kertovat mahdollisista alueella käydyistä tulitaisteluista, tai jos ei taisteluista, niin vähintään pimeässä välillä tapahtuneesta kuvitellun vihollisen tulittamisesta.

Kuten korsun katosta saattaa huomata, linnoitteissa käytetty puumateriaali ei ole ollut Sturmbockissa aina parasta mahdollista. Tämän korsun tapauksessa katto on rakennettu melko ohuista tukeista, jotka kunnollisen katteen puutteen vuoksi eivät olisi suojanneet minkäänlaisilta tykistökranaateilta tai lentopommeilta.

Kalkkoaivilla voi törmätä myös suuriin käyttämättömiin piikkilankakeräkasoihin. Ilmeisesti Kalkkoaivia linnoittaneet joukot ovat enemmän tai vähemmän gonahtaneet piikkilankaesteiden rakentamiseen loskassa tai lumessa, sillä asemia suojaavat esteet on yksinkertaisesti jätetty rakentamatta. Toisaalta saksalaiset miehittivät pohjoisimmat asemat vasta marraskuussa 1944, jolloin rullat ovat saattaneet olla jo lumen peitossa. Kasat kertovat osaltaan myös sotilaiden mielenmaisemasta – saksalaiset eivät selkeästi odottaneet linjan pohjoispäässä kovin suuria yhteenottoja.

Piikkilankakeriä on Kalkkoaivilla vielä kymmenittäin. Jos satut alueelle, älä missään nimessä vie näitä mukanasi. Kerät ovat upeampia ja kiinnostavampia luonnossa kuin autotallisi nurkassa.

Saksalaisten Kärtner Stellungiksi nimeämä Kalkkoaivin linnoituskokonaisuus on visuaalisesti erittäin upea. Kalkkoaivin läntisemmiltä rinteiltä avautuvat maisemat kohti Lätäsenoa, ja huipulta voi nähdä aina Norjaan saakka. Kalkkoaivin läntisen ja eteläisen rinteen suunnalta voi tarkkailla myös Kalkkoaivintietä, jonka saksalaiset ovat aikoinaan rakentaneet. Kalkkojärvien alue muodostaa myös poikkeuksellisen hienon luontomaiseman.

Harjumuodostelma pilkkoo Kalkkoaivin viereisiä vesistöjä pieniksi lammiksi.
Kalkkoaivin paljakalle rakennetut linnoitteet näkyvät lintuperspektiivistä kauas.

Kalkkoaivin kupeessa, järvien alueella sijaitsee myös Kalkkoaivin autiotupa, jossa mekin olemme viettäneet useamman yön kartoitusten lomassa. Tarkka kävijä bongaa tuvan vieraskirjasta myös merkintämme! Tupaa on saneerattu keväällä 2020, joten majoitusmahdollisuudet ovat entistäkin paremmat. On hyvä huomioida, ettei kämpällä toimi yhtään minkäänlainen kenttä. Saapuminen Kalkkoaiville on helppoa – Kalkkoaivintie (saksalaisittain Bergstraße) tuo suoraan tuvalle, ja jatkuu hieman huonokuntoisempana polkuna Kalkkoaivin rinnettä pitkin aina kauas pohjoiseen asti.

Kalkkoaivin saksalaislinnoitteiden luonne käy parhaiten ilmi kartan avulla. Etulinja koostuu korsujen ja konekivääriasemien muodostamista toisiaan tukevista pesäkkeistä.

Mikäli olet ajatellut ajavasi tuvalle, suosittelemme ajoneuvoksi kunnollista maastoautoa, mönkijää tai maastopyörää. Henkilöautolla ei kannata edes yrittää. Paikallisilta yrittäjiltä voi ostaa myös maastokyytejä tuvalle ja takaisin.

Toisin kuin kuvasta saattaa luulla, Aleksi ei nauttinut Marinolia autiokämpällä dataa purkaessaan.

Autiotuvan läheltä löytyy runsaasti selustan asemia aina hevos- ja muulitalleista ilmatorjuntatykkien asemiin. Lisäksi Kalkkoaivin ja Suvikeron välissä sijaitsee muun muassa komentopaikkoja sekä muita kokonaisuuksia. Syvennymme Kalkkoaivin ja Suvikeron alueen selusta-asemiin myöhemmin omassa kirjotuksessaan!

Kalkkoaivin siluetti yöttömässä yössä ei jätä kylmäksi. Tunturin eteläpuolinen järvialue harjuineen tarjosi otollisen paikan Sturmbockin pohjoisimmalle leirialueelle. Nykyään sieltä löytyy Kalkkoaivin autiokämppä.

Keräsimme maastotöiden yhteidessä tunturin laelta myös aineistoa 3D-mallinnusta varten. Oheisessa mallissa erottuu yksi Kalkkoaivin käyttämättömistä piikkilanka-kasoista sekä romahtanut korsu. Aineisto on kerätty lennokilla ja se on prosessoitu fotogrammetrian avulla.

4 vastausta artikkeliin “Kalkkoaivi – Sturmbock-linja päättyy gonahduksen merkkeihin

  1. Jorma Koski Vastaus

    1970-luvulla Vuotisjärven seudulla vaeltaessamme näimme kivettyjä ”tykkiteitä” ja peltipurkkeja. Erään tunturin päällä näimme jopa henköauton liikkuvan, mistä arvelimme että jollain on tietoa näistä kapeista teistä. Ropin seudulla ja pohjoisempana useasti käydessämme emme näitä merkkejä nähneet.

    • Aleksi Vastaus

      Vuontisjärvien seudulla on tosiaan runsaasti saksalaisaktiviteettia Sturmbockin miehityksen aikana. Vuontisjärvet mainitaan usein myös suomalaisten ilmatiedustelu-raporteissa. Linnoituksen pohjoispäädyn suurimmat leirialueet ovat kuitenkin sijainneet nykyisen Kalkkoaivin autiotuvan ympäristössä.

      Jos teidän 1970-luvun vaelluksiltanne on muuten säilynyt valokuvia saksalaisten rakenteista, niin niistä voi olla hyötyä myös tutkimuksen kannalta. Referenssikuvia Sturmbockin saksalaisrakenteista on säilynyt todella vähän.

  2. Merja Niininen Vastaus

    Hieno asia, että historiastamme tuodaan esiin aivan uusia asioita. Tämä tieto on hyvä lisä sotahistoriaan.

    • Aleksi Vastaus

      Kiitokset Merja! Juuri tuolla mentaliteetilla olemme kollegani Emilin kanssa tätä lähteneet tekemään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *