Projekti Sturmbock - Lapin sodan suurimman puolustuslinjan kartoitustutkimus
Vuonna 1944 saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin massiivisen, kymmeniä kilometrejä pitkän Sturmbock-puolustuslinjan. Puolustusaseman tavoitteena oli turvata saksalaisten asema Pohjois-Norjassa, mikäli suomalaiset irtautuisivat sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Sturmbock jäi massiivisuudestaan huolimatta Lapin sodan aikana suhteellisen vähäiselle käytölle. Saksalaiset miehittivät linjaa operaatio Nordlichtin yhteydessä lokakuusta 1944 tammikuun alkupuolelle 1945. Suomalaisessa historiankirjoituksessa aika tunnetaan Käsivarren asemasotana.
Vuonna 2017 Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi havaitsivat, ettei Sturmbock-linjaa ole koskaan kokonaisuudessaan kartoitettu. Toisin sanoen linjan pääpiirteinen sijainti oli yleisesti tiedossa, mutta tarkempaa tietoa esimerkiksi linjalle rakennettujen asemien sijainnista tai nykytilasta ei ollut. Laajemmalle yleisölle tuntemattomana sekä vain vähäiselle ihmisvaikutukselle altistuneena linja oli mielenkiintoinen kartoituskohde. Kartoitusprojekti käynnistettiin syksyllä 2017, ja sitä lähtivät tukemaan useat sotaveteraaneihin ja maanpuolustustyöhön liittyvät säätiöt.
Projekti saatiin lopulliseen päätökseensä lokakuussa 2022 ilmestyneen tietokirjan myötä. Sturmbock – Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin (Atena 2022) kertoo puolustuslinjan koko kaaren vuodesta 1944 tähän päivään. Kirjassa käydään läpi niin puolustuslinjan historialliset vaiheet, asemien nykyinen tila sekä kenttätutkimusten kirjavat vaiheet ja sattumukset.
Projekti Sturmbockin tieteellisessä lähestymistavassa yhdistettiin joustavasti sotahistoriallisia ja maantieteellisiä menetelmiä. Sotahistorian saralla hyödynnettiin melko vähäiseksi jäänyttä aiempaa tutkimuskirjallisuutta, arkistolähteitä sekä paikallistietämystä Sturmbockiin liittyvistä tapahtumista. Aiemmin julkaistujen lähteiden lisäksi käytössä oli myös julkaisematonta arkistoaineistoa muun muassa Freiburgin sotilasarkistosta Saksasta. Tutkimuksellisesti yhteistyötä tehtiin niin sotahistorioitsijoiden kuin konfliktiarkeologien kanssa.
Maantieteen osalta keskeisimpänä apuvälineenä hyödynnettiin kaukokartoitusmenetelmiä, jotka mahdollistivat potentiaalisten linnoituskohteiden esikartoittamisen maastosta. Kaukokartoitusta hyödyntämällä pystyimme kohdentamaan projektin maastokartoituksen tehokkaammin oikeille alueille. Sturmbock-linjan esikartoituksessa hyödynsimme etenkin Maanmittauslaitoksen avoimia laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja. Myös sivuillamme julkaistussa interaktiivisessa kartassa teemme yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa.
Tutkimusprojektin keskeisin osuus on kesinä 2018–2020 toteutettu maastokartoitus. Vuosina 2021-2022 toteutettiin vielä muutamien pienten kokonaisuuksien lisäkartoituksia ja dokumentointia. Eräissä vaiheissa mukana oli myös kuvausryhmä, ja kenttätutkimuksia on mahdollista nähdä myös Ylen Vaietut Arktiset Sodat-dokumenttisarjan kahdessa viimeisessä jaksossa.
Maastossa Sturmbockiin kuuluvista linnoituskohteista kirjattiin tarkka luonnehdinta sekä sijainti GPS-laitteella. Parhaiten säilyneet kohteet myös valo- ja videokuvattiin, minkä lisäksi näyttävimpien puolustuskokonaisuuksien taltioimiseen käytettiin dronea. Sturmbock-linjan lisäksi projektissa kartoitettiin suurimmaksi osaksi Eisbär-sivustansuoja-asema, joka ulottui Suomen puolelta aina Norjan Kautokeinoon. Maastotöissä kartoitettiin kaikkiaan yli 5 000 yksittäistä sotahistoriallista kohdetta, joiden kokoluokka vaihteli pienistä ampumapoteroista valtaviin kallioon louhittuihin korsuihin.
Projekti Sturmbockissa kerätty kattava paikkatieto- ja kuva-aineisto Sturmbockin sekä Eisbärin linnoituskohteista palvelee niin kohteiden suojelua kuin sotahistoriallista ja arkeologista jatkotutkimusta. Näille verkkosivuille kerätyt artikkelit ja kuvat tarjoavat runsaasti aikaisemmin julkaisematonta tietoa sotahistorian harrastajille. Akateemisen kartoitustyön lisäksi projektin tavoitteena on pohjoisten alueiden sotahistorian tuominen uusille yleisöille helposti saavutettavassa ja kiinnostavassa muodossa.
Tällä sivustolla pääset tutustumaan Sturmbock- ja Eisbär-asemiin kartalla, voit tarkastella unohdettua erämaan sotahistoriaa kuvien kautta ja lukea artikkeleita erilaisista, mielenkiintoisista linnoituskohteista. Lisäksi projektin kuvasatoa ja tarinoita voi seurata Forgotten Frontsin Instagram-tililtä.
Tulevaisuudessa sivustolla tullaan julkaisemaan myös lisää artikkeleita liittyen muihin Käsivarren ja Lapin sodan tapahtumiin. Vuosien 2022-2024 aikana tutkimukset ovat ulottuneet myös Kilpisjärven ja Norjan Lyngen-vuonon alueelle. Näiden alueiden unohdetusta sotahistoriasta julkaistaan kirja syksyllä 2025.
Tervetuloa mukaan!
