Projekti Sturmbock - Lapin sodan suurimman puolustuslinjan kartoitustutkimus
Vuonna 1944 saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin massiivisen, kymmeniä kilometrejä pitkän Sturmbock-puolustuslinjan. Puolustusaseman tavoitteena oli turvata saksalaisten asema Pohjois-Norjassa, mikäli suomalaiset irtautuisivat sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Sturmbock jäi massiivisuudestaan huolimatta Lapin sodan aikana suhteellisen vähäiselle käytölle. Saksalaiset miehittivät linjaa operaatio Nordlichtin yhteydessä vain lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945. Suomalaisessa historiankirjoituksessa aika tunnetaan Käsivarren asemasotana.
Vuonna 2017 opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi havaitsivat, ettei Sturmbock-linjaa ole koskaan kokonaisuudessaan kartoitettu. Toisin sanoen linjan pääpiirteinen sijainti oli yleisesti tiedossa, mutta tarkempaa tietoa esimerkiksi linjalle rakennettujen asemien sijainnista tai nykytilasta ei ollut. Laajemmalle yleisölle tuntemattomana sekä vain vähäiselle ihmisvaikutukselle altistuneena linja oli mielenkiintoinen kartoituskohde. Kartoitusprojekti käynnistettiin syksyllä 2017, ja sitä lähtivät tukemaan useat sotaveteraaneihin tai maanpuolustukseen liittyvät säätiöt.
Projekti Sturmbockin tieteellisessä lähestymistavassa yhdistetään joustavasti sotahistoriallisia ja maantieteellisiä menetelmiä. Sotahistorian saralla hyödynnämme vähäistä tutkimuskirjallisuutta, arkistolähteitä sekä paikallistietämystä Sturmbockiin liittyvistä tapahtumista. Aiemmin julkaistujen lähteiden lisäksi käytössämme on myös julkaisematonta arkistoaineistoa muun muassa Freiburgin sotilasarkistosta Saksasta. Tutkimuksellisesti teemme tiivistä yhteistyötä niin sotahistorioitsijoiden kuin konfliktiarkeologien kanssa.
Maantieteen puolelta keskeisimpänä apuvälineenä hyödynnämme kaukokartoitusmenetelmiä, jotka mahdollistavat potentiaalisten linnoituskohteiden esikartoittamisen maastosta. Kaukokartoitusta hyödyntämällä pystymme kohdentamaan projektin maastokartoituksen tehokkaammin oikeille alueille. Sturmbock-linjan esikartoituksessa hyödynsimme etenkin Maanmittauslaitoksen avoimia laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja. Myös sivuillamme julkaistussa interaktiivisessa kartassa teemme yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa.
Tutkimusprojektin keskeisin osuus on kesinä 2018–2020 toteutettu maastokartoitus. Maastossa Sturmbockiin kuuluvista linnoituskohteista kirjattiin ylös tarkka luonnehdinta sekä sijainti GPS-laitteella. Parhaiten säilyneet kohteet myös valo- ja videokuvattiin, minkä lisäksi näyttävimpien puolustuskokonaisuuksien taltioimiseen käytettiin dronea. Sturmbock-linjan lisäksi projektissa kartoitettiin Eisbär-sivustansuoja-aseman Suomen puoleiset tukikohdat. Kolme kesää kestäneissä maastotöissä kartoitettiin kaikkiaan yli 5 000 yksittäistä sotahistoriallista kohdetta, joiden kokoluokka vaihteli pienistä ampumapoteroista valtaviin kallioon louhittuihin korsuihin.
Projekti Sturmbockissa kerätty kattava paikkatieto- ja kuva-aineisto Sturmbockin sekä Eisbärin linnoituskohteista palvelee niin kohteiden suojelua kuin sotahistoriallista ja arkeologista jatkotutkimusta. Lisäksi tällä sivulla esitetty aineisto tarjoaa runsaasti aikaisemmin julkaisematonta tietoa sotahistorian harrastajille. Akateemisen kartoitustyön lisäksi projektin tavoitteena on tuoda pohjoisten alueiden sotahistoriaa helposti saavutettavassa ja kiinnostavassa muodossa uusille yleisöille.
Projekti Sturmbockin tuloksia julkaistaan vuoden 2020 syksystä eteenpäin myös tällä sivustolla. Pääset tutustumaan Sturmbock- ja Eisbär-asemiin kartalla, voit tarkastella unohdettua erämaan sotahistoriaa kuvien kautta ja lukea artikkeleita erilaisista, mielenkiintoisista linnoituskohteista. Lisäksi projektin kuvasatoa ja tarinoita voi seurata Forgotten Frontsin Instagram-tililtä. Tervetuloa mukaan!
