Forgotten Fronts - tutkimuksia Pohjois-Euroopan tuntemattomilta taistelukentiltä
Toinen maailmansota levisi voimalla Euroopan pohjoisimpiin osiin kesällä 1940, kun Saksan asevoimat etenivät alueelle vallatessaan Norjan. Vuotta myöhemmin alkanut operaatio Barbarossa toi myös Neuvostoliiton ja Saksan rinnalla taistelleen Suomen. Sodan pitkittyessä alueen strateginen merkitys kasvoi, kun sen luonnonvarat ja Jäämeren hallinta nousivat yhä tärkeämmäksi Saksan näkökulmasta. Vuoteen 1944 mennessä Euroopaan pohjoisimmalla sotanäyttämöllä oli toimi jo noin 300 000 saksalaissotilasta, joiden voimin Saksa aikoi pitää pohjoisrintaman hallussaan kaikissa tilanteissa. Tätä päämäärää palvelemaan alueelle nousi sodan viimeisen vuoden aikana useita merkittäviä puolustuslinjoja, jotka ovat säilyneet nykypäiviin asti poikkeuksellisen hyvin.
Tämä tutkimussivusto valottaa toisen maailmansodan hyvin säilyneitä taistelupaikkoja, puolustusvarustuksia ja muuta unholaan vaipunutta sotahistoriaa Pohjois-Euroopan erämaissa. Tutkimuksen tuloksista tiimoilta on julkaistu kaksi tietokirjaa – Sturmbock: Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin (Atena 2022) sekä Operaatio Nordlicht: Lapin sodan arktinen loppunäytös (Atena 2025), joiden sisältöä sivusto osaltaan täydentää. Täällä pääset tutustumaan saksalaisten puolustusasemiin kartalla, voit tarkastella erämaihin kadonnutta sotahistoriaa kuvien kautta ja lukea artikkeleita erilaisista, mielenkiintoisista linnoituskohteista. Lisäksi projektin kuvasatoa ja tarinoita voi seurata Forgotten Frontsin Instagram-tililtä.
Tällä hetkellä pääosa tutkimusartikkeleista liittyy Projekti Sturmbockissa kartoitettuihin linnoituskohteisiin, mutta lokakuusta 2025 lähtien sivustolla julkaisetaan tuoreita tutkimusartikkeleita myös Kilpisjärven ja Norjan Lyngenin alueen puolustusvarustuksiin liittyen. Tervetuloa mukaan!
Projekti Sturmbock - Lapin sodan suurimman puolustuslinjan kartoitustutkimus
Vuonna 1944 saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin massiivisen, kymmeniä kilometrejä pitkän Sturmbock-puolustuslinjan. Osana operaatio Birkea rakennetun aseman tarkoitus oli turvata saksalaisten asema Pohjois-Norjassa, mikäli suomalaiset irtautuisivat sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Vahvasti linnoitettua Sturmbockia ei lopulta käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa, kun saksalaiset käynnistivät operaatio Nordlichtin lokakuussa 1944 ja jatkoivat vetäytymistään Norjan Lyngen-vuonolle asti. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona miehitti kuitenkin Sturmbockia yli 10 000 miehen voimin tammikuun alkupuolelle 1945 asti. Vastassa olivat suomalaisen ryhmä Puroman huomattavasti heikommat joukot. Suomalaisessa historiankirjoituksessa tämä aika tunnetaan Käsivarren asemasodan ensimmäisenä vaiheena.
Vuonna 2017 Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi havaitsivat, ettei Sturmbock-linjaa ole koskaan kokonaisuudessaan kartoitettu. Toisin sanoen linjan pääpiirteinen sijainti oli yleisesti tiedossa, mutta tarkempaa tietoa esimerkiksi linjalle rakennettujen asemien sijainnista tai nykytilasta ei ollut. Laajemmalle yleisölle tuntemattomana sekä vain vähäiselle ihmisvaikutukselle altistuneena linja oli mielenkiintoinen kartoituskohde. Kartoitusprojekti käynnistettiin syksyllä 2017, ja sitä lähtivät tukemaan useat sotaveteraaneihin ja maanpuolustustyöhön liittyvät säätiöt.
Useita vuosia kestäneiden maastokartoitusten ja kattavan arkistotutkimuksen myötä hanke saatiin lopulliseen päätökseensä lokakuussa 2022 ilmestyneen tietokirjan myötä. Sturmbock – Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin (Atena 2022) kertoo puolustuslinjan koko kaaren vuodesta 1944 tähän päivään. Kirjassa käydään läpi niin puolustuslinjan historialliset vaiheet, asemien nykyinen tila sekä kartoitusprojektin kenttätutkimusten kirjavat vaiheet ja sattumukset.
Projekti Sturmbockin tieteellisessä lähestymistavassa yhdistettiin joustavasti sotahistoriallisia ja maantieteellisiä menetelmiä. Sotahistorian saralla hyödynnettiin melko niukaksi jäänyttä aiempaa tutkimuskirjallisuutta, arkistolähteitä sekä paikallistietämystä Sturmbockiin liittyvistä tapahtumista. Aiemmin julkaistujen lähteiden lisäksi käytössä oli myös julkaisematonta arkistoaineistoa muun muassa Freiburgin sotilasarkistosta Saksasta sekä Venäjän asevoimien keskusarkistosta Moskovasta. Tutkimuksellisesti yhteistyötä tehtiin niin sotahistorioitsijoiden kuin konfliktiarkeologien kanssa.
Maantieteen osalta keskeisimpänä apuvälineenä hyödynnettiin kaukokartoitusmenetelmiä, jotka mahdollistivat potentiaalisten linnoituskohteiden esikartoittamisen maastosta. Kaukokartoitusta hyödyntämällä pystyimme kohdentamaan projektin maastokartoituksen tehokkaammin oikeille alueille. Sturmbock-linjan esikartoituksessa hyödynsimme etenkin Maanmittauslaitoksen avoimia laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja. Myös sivuillamme julkaistussa interaktiivisessa kartassa teemme yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa.
Tutkimusprojektin keskeisin osuus on kesinä 2018–2020 toteutettu maastokartoitus. Vuosina 2021-2022 toteutettiin vielä muutamien pienten kokonaisuuksien lisäkartoituksia ja dokumentointia. Eräissä vaiheissa mukana oli myös kuvausryhmä, ja kenttätutkimuksia on mahdollista nähdä myös Ylen Vaietut Arktiset Sodat-dokumenttisarjan kahdessa viimeisessä jaksossa.
Maastossa Sturmbockiin kuuluvista linnoituskohteista kirjattiin tarkka luonnehdinta sekä sijainti GPS-laitteella. Parhaiten säilyneet kohteet myös valo- ja videokuvattiin, minkä lisäksi näyttävimpien puolustuskokonaisuuksien taltioimiseen käytettiin dronea. Sturmbock-linjan lisäksi projektissa kartoitettiin suurimmaksi osaksi Eisbär-sivustansuoja-asema, joka ulottui Suomen puolelta aina Norjan Kautokeinoon. Maastotöissä kartoitettiin kaikkiaan yli 5 000 yksittäistä sotahistoriallista kohdetta, joiden kokoluokka vaihteli pienistä ampumapoteroista valtaviin kallioon louhittuihin korsuihin.
Projekti Sturmbockissa kerätty kattava paikkatieto- ja kuva-aineisto Sturmbockin sekä Eisbärin linnoituskohteista palvelee niin kohteiden suojelua kuin sotahistoriallista ja arkeologista jatkotutkimusta. Näille verkkosivuille kerätyt artikkelit ja kuvat tarjoavat runsaasti aikaisemmin julkaisematonta tietoa sotahistorian harrastajille. Akateemisen kartoitustyön lisäksi projektin tavoitteena on pohjoisten alueiden sotahistorian tuominen uusille yleisöille helposti saavutettavassa ja kiinnostavassa muodossa.
Kilpisjärvi-Stellung - Lapin sodan arktinen loppunäytös
Projekti Sturmbockin kenttätöiden yhteydessä Aleksi Rikkiselle ja Emil Kastehelmelle kävi selväksi, ettei myöskään muita Käsivarren sotahistoriallisia kohteita oltu kartoitettu kattavasti. Näistä merkittävin oli Käsivarren luoteispäässä sijaitseva Kilpisjärvi-Stellung, jonka saksalaiset rakensivat vuoden 1944 lopulla ja miehittivät ennen vetäytymistään Sturmbockilta. Kilpisjärvi-Stellungia puolusti kokenut 6. vuoristodivisioonaa yli 10 000 miehen voimin, jota vastassa oli tammikuun lopussa 1945 vain joidenkin satojen miestei vahvuinen suomalaisten taisteluosasto Loimu. Käsivarren asemasota jatkui läpi arktisen talven aina huhtikuun viimeisiin päiviin 1945 asti. Samalla saksalaiset rakensivat Norjan puolelle Kitdal-asemaksi nimettyä viimeistä linnoitusta, jonka rakennustyömaat koituivat monien pakkotyössä raatavien sotavankien kohtaloksi aivan sodan viime metreillä.
Rikkinen ja Kastehelmi aloittivat kartoitustutkimukset alueella kesällä 2021, ja ne saatiin päätökseen kesään 2025 mennessä. Kenttätutkimukset ulottuivat myös pitkälle Norjan puolelle, sillä Kilpisjärvi-Stellung ei päättynyt Suomen rajoille. Tuloksena syntyi lokakuussa 2025 julkaistu tietokirja Operaatio Nordlicht – Lapin sodan arktinen loppunäytös. Teos sijoittaa toisen maailmansodan viimeisen vaiheen Suomessa osaksi laajempaa kansainvälistä kontekstia. Lokakuussa 1944 käynnistetty operaatio Nordlicht oli Saksan viimeinen suuri sotatoimi pohjoisessa, jonka aikana satojen tuhansien miesten armeija vetäytyi armottomissa olosuhteissa halki pohjoisen sotanäyttämön.
Operaatio Nordlicht on lähdepohjaltaan ennennäkemättömän kattava perusteos toisen maailmansodan viimeisestä vaiheesta Suomen maaperällä. Siinä missä aiemmassa historiankirjoituksessa on käytetty lähinnä suomalaislähteitä, pohjautuu teos niiden lisäksi huomattavan laajoihin, osin aiemmin julkaisemattomiin lähdeaineistoihin Saksan, Norjan kuin venäjän arkistoista. Laajojen kenttäkartoitusten tulokset puolestaan täydentävät arkistotutkimusten tuloksia ja luovat upean katsauksen siihen, minkälaisia jälkiä sota jätti suurtuntureiden maastoon.
Tällä sivustolla julkaistaan lokakuusta 2025 lähtien tutkimusartikkeleita sekä aiemmin julkaisemattomia lähdeaineistoja Kilpisjärven ja Lyngenin alueen kartoitustutkimuksiin liittyen.