Järämä – Sturmbockin lukko

Sturmbock-aseman eteläisin osa on ollut koko linjan puolustuksen kannalta keskeisin alue. Alueen läpi kulkee ainoa ajokelpoinen tie kohti Kilpisjärveä ja Norjan rannikkoa. Elintärkeää kulkureittiä suojatakseen saksalaiset linnoittivat Grenzbergiksi kutsumansa Järämän ja Palovaaran alueen vahvasti.

Grenzbergin alueella taisteluasemat on louhittu valtaosin kallioon. Korsuja sekä konekivääriasemia löytyy etulinjasta tiheästi. Kilpisjärventien vierestä voi tähystää kauas ja ampuma-ala on mainio. Syvät louhitut juoksuhaudat ovat keväisin paikoittain veden vallassa, kun ylärinteiltä valuvat sulamisvedet käyttävät niitä uominaan.

Kallioon louhittu tuliasema, josta näkyy erinomaisesti suoraan tielle. Sodan aikana kaikki puut, pusikot ja muu kasvillisuus oli tietysti parturoitu asemien edestä.

Vuoristojääkärien taistelua on tuettu Grenzbergin alueella kranaatinheittimillä, joiden tuliasemia löytyy Käsivarrentien läheisyydestä aikankin viisi kappaletta. Näistä kaksi on rakennettu poikkeuksellisesti taisteluhautaan ja niihin voi tutustua entisöidyllä Järämän linnoitusalueella. Palovaaran ylärinteiltä löytyy tähystysasemia sekä komentokorsuja. Tien painopistesuuntaa on voitu tukea myös kauempana selustassa asemissa olleella tykistöllä.

Järämän linnoitusalueen pohjoispuolella etulinja jatkuu pohjoiseen päin kohti Nunas-tunturia. Maastollisesti olosuhteet vuorottelevat Grenzbergin pohjoisosissa soiden ja tunturikoivikon välillä. Vaihtelevasta ja peitteisemmästä maastosta huolimatta myös kyseinen alue on erittäin vahvasti linnoitettua.

Panssarintorjunta-asemat koostuvat pyöreästä kivikehästä, joka on toiminut tykin tuliasemana. Tuliaseman takana on kaartuva ramppi, jota pitkin tykki on voitu vetää maahan kaivettuun suoja-asemaan. Tykkiaseman yhteydestä löytyy myös tähystys- ja lähipuolustusasemia sekä korsu tykin miehistölle.

Järämässä sijaitsee myös Enontekiön kunnan ylläpitämä Sturmbockia ja Käsivarren sotaa käsittelevä museo. Museon rakentamisen yhteydessä Järämän rinteillä restauroitiin useita korsuja, tuliasemia, panssarintorjunta-asema sekä yli kilometri juoksuhautaa.

Kartta saksalaisten etulinjan asemista Järämän alueella. Käsivarrentie kulkee nykyäänkin linnoitetun alueen halki.

Kilpisjärven tien johdosta Sturmbockin panssarintorjunnan painopiste on ollut juuri Grenzbergin alueella. Tyypillisesti tykkiaseman lähistöltä  löytyy myös suoja-asema ajoneuvolle. Saksalaiset ovat valmistautuneet torjumaan panssarivaunuja Grenzbergin alueella myös syvyydessä, sillä tykkiasemia löytyy kolmelta eri tasalta tien varrelta.

Restauroitu saksalaisten korsu Järämän rinteessä. On se hieno!

Suomalaiset eivät Lapin sodassa koskaan päässeet etenemään edes Grenzbergille asti, sillä tien varrella sijainnut Mustavaaran etuvartioasema pysäytti partioita suuremmat joukot jo alkuunsa. Vaikka suomalaiset olisivatkin päässeet etuvartioasemista läpi, olisi Järämän ja muun Sturmbockin puolustusten murtaminen ollut mahdoton tehtävä.

Vierailijalle: Sturmbock-museo restauroituine linnoitteineen on auki kesäkausina. Tyypillisesti museo avautuu kesäkuun toisella viikolla ja menee kiinni syyskuun kolmannella viikolla. Museo on aivan Käsivarrentien vieressä, ja parkkitilaa on aina runsaasti. Museorakennuksessa on näyttelyn lisäksi kahvila sekä paikallisten käsitöihin sekä militariaan painottuva museokauppa. Vastaavaa kokonaisuutta ei muualta Suomesta (eikä ihan heti ulkomailtakaan) löydy.

2 vastausta artikkeliin “Järämä – Sturmbockin lukko

  1. Vesku W Vastaus

    Erinomaista työtä olette tehneet. Joskus kauan sitten vierailin alueella ja olisi ollut todella hienoa, jos tähän sivustoon kerätty tieto olisi ollut silloin käytössä.

    Todella arvostan tätä tietoa, jonka olette keränneet ja se on kaikkien luettavissa!

    • Aleksi Artikkelin kirjoittajaVastaus

      Kiitokset! Sturmbockin popularisointi yksi tutkimusprojektimme päätavoitteesta, joten on mukavaa päästä levittämään tietoutta myös tämän sivun kautta.

      Jos alueelle lähteminen kiinnostaa vielä tänä päivänä, kannattaa hyödyntää myös karttavälilehdeltä löytyvää aineistoa. Tavoitteenamme on julkaista artikkeli jokaisesta kartalle merkitystä linnoituskohteesta, jolloin omatoimista retkeilyä alueella on helpompi suunnitella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.